Home exhibition

Kuvia ei pitäisi katsoa vain tietokoneen ruudulta. Tulostettuna vaikutelma voi olla ihan toinen – ja useimmiten parempi. Portaikon seinä on otettu vahtuvaksi näyttelytilaksi, johon olen vaihtanut 2010 otettuja kuvia. Pääasiassa sini-harmaa lähes monokromaattinen teema.

Photos should be also printed – not only looked at on the screen. I have made a private exhibition in our stairway – now with photos from 2010. Mostly grey-blue almost monochromatic.

Most of these photos have been posted on earlier blog postings or at least in my Smugmug.

Photographing wine

Yesterday I was doing some exercises with wine bottles and glasses and I though the results were not too bad… Had to empty the glasses too.

I uploaded a few more pics into Smugmug.

Saksalaista viiniä

Kävin viime viikolla Saksassa Münchenin seudulla työmatkalla. Opin, että Saksastakin löytyy luomukauppojen lisäksikin hyvätasoisia supermarketteja, joista löytyy muutakin kuin sitä kaikesta halvinta. Yksi tällainen on Edekaan kuuluva Simmel-ketju, jonka Pullachin liikkessä kävin. Tämän reissun kaikki viinit tuli ostettua sieltä. Ikävä kyllä ei tullut otettua viiniosastosta kuvaa, koska siellä pyöri koko ajan ystävällistä henkilökuntaa, mutta luomuvalikoima oli todella vaikuttava ja ne oli merkitty erittäin hyvin hyllystä ulos törröttävillä Bio-lapuilla. Toinen merkillepantava seikka oli, että kaikki luomuviinit olivat edullisia – 4-8 euron haarukassa. Kovin kalliita viinejä siellä ei ollut muutenkaan, mutta hinnoittelu osoittaa, että oletus Saksassakin näyttää vielä olevan, että kalliimpia viinejä ostava todellinen viini-konossööri ei osta luomua. Alkossakin on vasta viime aikoina laajennettu valikoimaa kalliimpiin luomuviineihin – ja täytyy myöntää etten vielä ole niitä “ehtinyt” ostaa. Ehkäpä nyt jouluksi.   

Uskaltauduin ostamaan saksalaista punaviiniäkin. Trollinger on Etelä-Saksassa viljeltävä lajike – toiselta nimeltään Schiava. Odotukset saksalaisen punaviinin suhteen eivät olleet kovin korkealla (ennakkoluuloa?), mutta Lemberger onkin yllättävän hyvä täyteläinen ja kuiva viini. Tällaisen pullon voisi ostaa toistekin. Hintaa en tarkkaan muista – tarkistan sen kun löydän kuitin – mutta, kuten sanottu alle 8 euroa joka tapauksessa.  
Kuvausta varten oli pakko avata valkoviinikin ja sen kohtalon koki tämä Müller-Thurgau. Pullon muoto näytti olevan jostain syystä tyypillinen, koskapa samanlaisissa pulloissa oli runsaasti tavanomaisiakin valkoviinejä. Tuo lasillinen tuli juotua ihan sujuvasti, joten eiköhän se ollut ihan normi-valkoviiniä.  
Viinin kuvaukseen otin nyt hiukan enemmän kunnianhimoa kuin edellisiin. Saman session kuvia on lisää smugmugissa. Vaikka kuvattu on useampaa puna- ja valkoviiniä, lasissa on kaikissa kuvissa näitä kahta. Kohteet ovat ruokapöydällä, polttoväli 100 – 200 mm kuvasta riippuen, salama kameran päällä osoittaa ylös tai taakse ja kamerasta katsottuna viinien takana on orjasalama, joka välähtää varjoon. Kaikki manuaalilla, eli yritän saada sitä takavaloa sopivasti. Aukko 2,8 eli syvyysterävyyttä melko vähän. 

Cameleon, Cabernet Sauvignon, Argentina

Sama kuvakulma kuin ennenkin, mutta lasi mukana. Piti muuten pestä kaapista otettu lasi ennenkuin sitä kehtasi kuvata. Ei pesukone saa niistä puhtaita. Pullon korkki olisi pitänyt laittaa takaisin. Tarkennettu pulloon ja lasi hiukan epäterävä (aukko 6,3).

“Täyteläinen, melko tanniininen, makean marjainen, karhunvatukkainen, tumman luumuinen, tamminen, lämmin” kertoo Alko. Minusta varsin hyvä. Pitäisi vissiin keksiä lisää adjektiiveja. …

Tämäkin on näitä alta kympin pulloja, joita alkaa luomuna olla varsin monta. Eli 8,98 €.

Luova viikonloppu

Vietin luovan viikonlopun Lea Kömin valokuvauskurssilla. Tällaiset kurssit ovat hyviä, koska ne panevat kuvaamaan kohteita, joita ei tulisi muuten kuvattua ja tavalla, jolla ei tulisi muuten kuvattua. Ja ehkä vielä inspiroivampaa on katsoa, minkälaisia hienoja kuvia muilta kurssilaisilta syntyy.

Ensimmäinen tehtävä (kolme ensimmäistä kuvaa) oli 3 abstraktia kuvaa. Omat kuvani ovat staattisia, mutta tässä olisi voinut myös leikkiä kameran heiluttamisella, kallistamisella ja epätarkkuudella, kuten moni muu kurssilainen tekikin erittäin mielenkiintoisesti.

Toisen tehtävän aihe oli Munchin Huuto, ts valokuvan ottaminen ko maalauksen inspiroimana. Tehtävä toteutettiin parityöskentelynä. Elementtejä, jotka yritettiin rekonstruoida, olivat huuto (pyöreä huutava suu) ja siihen liittyvä tunnetila, sillan kaiteen muodostama diagonaali ja taivaan väri. Viimeksimainittua ei tosin saatu toteutettua. Tuloksena kuitenkin modernin ahdituksen kuvaus.

Suosittu valokuvauksen laji on lavastetut kuvat. Tässä tehtävänantona oli oma “Supersankari” – minun tapauksessani tietysti Väinämöinen – johon liittyvä rekvisiitta piti olla mukana. Tämäkin toteutettiin parityöskentelynä. Parini otti erittäin onnistuneesti “Louhi – Pohjolan Akka” roolin, jonka uskaltaudun myös laittamaan esille, koska en usko, että ko henkilöä tuosta kuvasta tunnistaisi edes hänen oma äitinsä.

Kotoa tuli ottaa mukaan myös arjen onneen liittyviä esineitä. Näistä toteutettiin valokuvauksen keinoin mandala. Tässä siis kahvimandala.

Parityöskentely tuo valokuvaukseen mielenkiintoisen ulottuvuuden ja näitä lavastettuja tai esim kuvataiteesta inspiraationsa saavia kuvia harrastaisi mielellään lisää. Ko tehtäviin liittyvät kuvat ovatkin viikonlopun parasta antia ja muillakin kurssilaisilla syntyi ilmiömäisen hyviä kuvia.

Kurssimateriaalissa nostettiin esille myös useita valokuvaajia, joiden töitä tutkimalla ja toisintamalla voisi kehittää kuvaamistaan. Palaan niihin ehkä myöhemmin.