Kirjan tekemisen työnkulku kuvien osalta

“Tarinoita suomalaisesta luomusta” -kirjan tekeminen alkaa olla loppusuoralla, mutta kyllä siinä vielä aika lailla tekemistä on. Työnkulku kuvien osalta – ja toki muutenkin – alkaa vähitellen selvitä – ainakin luulen niin. Lyhyesti kuvattuna se menee tämän kirjan kohdalla näin:

  1. Ensin kuvataan aihetta pari vuotta.
  2. Kuvien käsittelyyn käytän Aperture 3 ohjelmaa, joka on Applen nykyisin niin suosittua Lightroomia vastaava ohjelma (itse asiassa Aperture julkaistiin ensin). Aperturella teen Raw-kuvien käsittelyn ja arkistoinnin. Pääsääntöisesti en tee kuville mitään niin rajua, että Photoshoppia tarvitsisi käyttää.
  3. Taiton suunnittelu ja kuvien valinta. On mahdotonta vain valita parhaat kuvat ja tehdä niistä kirja. Kysymys on kerronnasta, joten kuvia valitsee myös kerronnan näkökulmasta. Kaikki parhaat kuvat eivät pääsekään kirjaan, koska ne ovat kerronnan kannalta irrallisia tai toistavat sitä, mitä jo edellisissä kuvissa on. On valittava sellaisiakin kuvia, jotka eivät yksittäisinä kuvina ole merkittäviä, tai joissakin tapauksissa jokin kuva on kerronnan kannalta niin tarpeellinen, että se on otettava mukaan vaikka se on teknisesti huono. Taiton kuluessa itsestään selvästi kirjaan kuuluneita kuvia joutuu pois ja uusia täytyy etsii arkistosta, jopa “kahden tähden kuvista”, jotta kerronta toimisi. “Tarinoita suomalaisesta luomusta” -kirjassa on 260 kuvaa; moni niistä on mielestäni erittäinkin hyvä ja useimmat hyviä, mutta ei suinkaan kaikki. Kirjan taittomalli syntyi valokuvakirjoja selailemalla, ja niistä löydettyjä ideoita mukaillen valitsimme melko yksinkertaisen taittomallin, jossa esimerkiksi eri kokoisia kuvia olisi rajoitettu määrä. No, taitaa niitä lopulta olla lähes 20 eri kokoa.
  4. Taittovaiheessa vein kuvat Aperturesta siinä pikselikoossa, kuin ne taittoon tulevat. Se oli sikäli turhaa työtä, että käytännössä kuvat on vietävä kuitenkin viimeistelyvaiheessa uudestaan (vasta silloin tietää, missä koossa ne lopulta ovat taitossa), joten luonnosvaiheessa ne voisi viedä kaikki isoina jpeg-tiedostoina, jolloin niitä voi Indesignissa pyöritellä mielin määrin.
  5. Kun taitto oli lopullinen (eilen?) merkitsin Apertureeen avainsanalla (TSL-kirja) kuvat, jotka tulevat kirjaan, jolloin saan smart-folderina kirjan kuvista oman kansion. Lisäksi merkitsin jokaiseen kuvaan avainsanana sen koon milleinä (esim 565×195 mm kappaleen alkusivun koko aukeaman kuva). Siinä menikin iso osa eilistä päivää, mutta ehdin sentään myös hiihtämään ja saunaan.
  6. Tänään tarkistin vielä kaikkien kuvien säädöt, jotta ne olisivat suunnilleen samalla logiikalla säädetty. Urakka alkoi monitorin kalibroinnilla. Onneksi kuvien säädöt ovat jo pääsääntöisesti kunnossa.
  7. Kuvien terävöittäminen: koska kuvat päätyvät kirjaan ja tulevat painetuiksi eri kokoisina niin terävöittäminen tuntui etukäteen hiukan mystiseltä. Pienempiä kuvia on terävöitettävä enemmän kuin isoja kuvia ja näytöltä ei kuitenkaan voi nähdä, miltä painettu kuva lopulta näyttää. Pienen googlaamisen ja nettiopiskelun jälkeen päädyin asentamaan NIK Sharpener pluginin (maksaa 199$, mutta näyttää toimivan tähän hätään trial versionakin).  Ko plugin tekee terävöittämisen automaattisesti haluttuun tarkoitukseen ja riippuen kuvan koosta. Terävöittäminen on siis tehtävä kuvan koon määrittämisen jälkeen. Lisäksi – vaikka NIK Sharpener toimii myös Aperturella – kuvien massakäsittely toimii vain Photoshopilla. Eli nyt vein kuvat määritellyn kokoisina 300 dpi:n tif-kuvina ulos Aperturesta kansioihin. Tämän jälkeen tein massaterävöityksen (ohje löytyy NIK Sharpenerin manualista) Photoshopilla – kuvat säilyvät edelleen tiffeinä, eli periaatteessa mitään dataa ei olla vielä hävitty kuvista tässä vaiheessa paitsi siltä osin kun kuvia on pienennetty.
  8. Viimeistään nyt on poistettava tai siirrettävä muualle talteen ne kuvakansiot, joista kuvat on haettu Indesign taittoon. Indesignista katsottuna jokaisen kuvan vasempaan ylänurkkaan tulee kysymysmerkki eli linkitetty kuva on hukassa. Seuraava urakka, joka on vielä edessä, onkin kunkin kuvan linkittäminen uudestaan – tässä tapauksessa lopulliseen terävöitettyyn ja oikean kokoiseen tif-kuvaan (tämä vaihe olisi helpompi, jos kansiot ja kuvien tiedostonimet olisivat täsmälleen samat). Kuvat tulevat siis taittoon siinä pikselikoossa kuin ne on taitossa käytössä. Samalla kun käyn kappaleiden kuvat läpi, korvaan myös tekstit lopullisilla korjatuilla ja oikoluetuilla teksteillä ja tarkistan, että taitto on kaikin puolin ojennuksessa. Eli tähän menee vielä muutama ilta tulevalla viikolla
  9. Kun koko taitto on lopulta valmis painoon, tulee vielä värimuunnos. Kuvat tulevat kamerasta RGB-kuvina ja säilyvät sellaisina koko työnkulun. Kuitenkin painoa varten ne on muunnettava CMYK-kuviksi. CMYK-profiili on pyydettävä painolta ja asennettava koneeseen Indesignin käytettäväksi. Tätä pähkäilin jo aikaisemmin, mutta tulin siihen ymmärrykseen, että ei ole mitään syytä tehdä kuvien CMYK-muunnosta erikseen aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi Photoshopissa, vaan Indesign osaa sen tehdä täysin yhtä hyvin. Eli CMYK-muunnos tapahtuu, kun Indesignista tehdään lopullinen painovalmis pdf-tiedosto painolle.
  10. Tämä ei liity kuviin, mutta koska kirjasta tulee erikseen suomen ja englanninkieliset laitokset, tulee siitä vielä hiukan lisäharrastusta. Käytännössä molemmat kieliversiot  painetaan samalla kertaa vain tekstilaattaa vaihtaen. Tiedoston on siis oltava takuuvarmasti tekstejä lukuunottamatta sama. Kaikki suomenkieliset tekstit on Indesignissa omassa layerissa ja englanninkieliset tulevat omaansa. Valitsemalla kumpi layeri on näkyvissä, syntyvät eri kieliversiot. Käytännössä kopioin suomenkielisen layerin ja korvaan kopiossa suomenkielisen tekstin englanninkielisellä. Eli aika paljon käsityötä tulee vielä tästäkin.

Eli mielenkiintoista, mutta aika työlästä on kirjan tekeminen! Viisaammat ja kokeneemmat saavat mielellään kommentoida työnkulkua ja valintoja – ja tietysti muutkin!

Tässä vielä esimerkkinä yhden kappaleen aloitussivu. Kappaleiden aloitussivuja on kolmea tyyppiä: koko aukeaman kuva, 3/4-aukeaman kuva ja yhden sivun kuva + pienempi kuva toisella sivulla.

Kuvankaappaus 2013-2-24 kello 22.38.58

 

 

Ja samasta kappaleesta yksi aukeama.

Kuvankaappaus 2013-2-24 kello 23.28.01

 

 

 

 

“Tarinoita suomalaisesta luomusta” -kirjan ennakkotilaukset

Olemme julkaisemassa “Tarinoita suomalaisesta luomusta” -kirjan, joka koostuu valokuvista ja tarinoista suomalaisilta luomutiloilta ja -toimijoilta. Kirjan on tarkoitus ilmestyä keväällä 2013. Toivomme nyt saavamme ennakkotilauksia, jotta ainakin osa kirjoista saataisiin toimitettua innostuneille luomun kuluttajille, kannattajille ja tekijöille tuoreena suoraan painosta.  Luonnollisesti se helpottaisi myös painolaskun maksamista. Uusimpia trendejä seuraten tätä voisi kutsua myös joukkorahoitukseksi, josta esimerkkinä hiljattain oli “Senja opettaa sinulle ruotsia” kirjakohu. Hankehan todettiin oudosti laittomaksi rahankeräykseksi ja se kiellettiin. Kirjoja on kuitenkin ennakkomyyty kautta aikojen, joten tulkinta oli hiukan outo varsinkin kun joukkorahoitus eli Crowdfunding, josta Senjan käyttämä Kickstarter on tunnetuin esimerkki, on maailmalla nyt suurta huutoa ja keino kenen tahansa saada hyvälle hankkeelleen rahoitusta. Joukkorahoitushankkeissa on tapana kertoa tavoite, joten tehdään niin tässäkin: tavoitteena on ennakkomyydä 500 kirjaa vuodenvaihteeseen mennessä.

Tilauslomake on Luomusalongin sivuilla, linkki suoraan tilauslomakkeeseen tästä.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

 

Luomua läheltä tapahtuma Elfvikissä Espoossa tänään

Luomua läheltä Lähiluomutori levittäytyi Elfvikin Luontotalon pihalle, mistä alla joitakin poimintoja.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Tapahtumassa julkistimme ensimmäistä kertaa aikeemme julkaista “Tarinoita suomalaisesta luomusta” kirjan.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi) (Photographer: Erkki Poytaniemi) (Photographer: Erkki Poytaniemi)